ankkanator
Huoltovalikon jäsen
- Sijainti
- saimaa
Ministerit tukkanuottasilla Laajakaistasta
Teleyritysten velvoitteet ovat lisääntymässä laajakaistan yleispalveluvelvoitteen myötä. Se tarkoittaa vähintään saatavana olevaa palveluntasoa yli 300 paikkakunnalla, joilla velvoite on määrätty. Nettiyhteyksissä vähimmäistasoksi on asetettu 1 Mbit/s -laajakaista. Digita ja Teliasonera ovat valittaneet velvoitteiden laajuudesta, ViestintäministeriSuvi Lindén (kok) pelkää, että tämä vaarantaa kansallisen laajakaistan tavoitteen toteutumisen.
Heinäkuusta 2010 alkaen yleispalveluvelvoite on vasta megabitti sekunnissa, mutta se tuskin jää lopulliseksi. “Olen valmis arvioimaan jopa yleispalvelun korottamista. En pidä lainkaan mahdottomana, että yleispalvelunopeus vuoteen 2012 tai 2013 mennessä olisi jo 2 Mbit/s.”
“Olen erittänyt pettynyt, että Digita ja Teliasonera ovat valittaneet yleispalvelupäätöksestä ja näin vaarantaneet viestintäpolitiikkamme tärkeimmän tavoitten toteutumisen”, jyrähti Lindén tiistaina järjestetyssä ministeriön Viestintäforumi-seminaarissa ja jatkoi. “Tavoitteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, eikä siitä tulla tinkimään.”
Digita ja Teliasonera ovat tehneet yhteistyötä haja-asutusalueilla rakentaakseen laajakaistapeittoa @450-verkolla (flash-ofdm). Verkko pystyy jo nyt 2 Mbit/s -nimellisnopeuteen verkosta tilaajan suuntaan.
Lindén huonautti, että telealan toimiluvat on Suomessa myönnetty tähän asti ilman maksuja ja erityisiä veroja, ja siksi operaattoreilta toivotaan hyvää yhteistyötä.
Teliasonera Finlandin maajohtaja Juha-Pekka Weckström vastasi Lindénin syytöksiin samassa tilaisuudessa.
“Me emme vastusta yleispalveluvelvoitteen tavoitetta sinänsä, vaan sitä, että velvoite on asetettu 330 kuntaan Suomessa. Muutama kymmenen kuntaa jää sen ulkopuolelle. Samaan aikaan laajakaistan saa kuitenkin 99 prosenttiin kotitalouksista. Tarvitaanko näin voimakasta Viesintäviraston yliregulointia”, jyrähti Weckström. “Se että laajakaista tuodaan kaikille, sehän on teleoperaattorin tarkoitus”, hän jatkoi.
Weckström sanoi Tietokone-lehdelle tilaisuuden jälkeen, että yleispalveluvelvoite kohdistuu kohtuuttoman paljon yhteen tai kahteen operaattoriin, ja siksi kesän 2010 aikataulu tuntuu kohtuuttomalta.
Viimeisten kilometrien yhteyksien vetämisessä on Weckströmin mukaan kyse kymmenistä miljoonista euroista, jotka ovat nyt kaatumassa yksinomaan Teliasoneran maksettavaksi Viestintäviraston yleispalvelulinjauksen takia.
Uusia taajuuksia mobiililaajakaistalle
Ministeri Lindén sanoi, että operaattoreille on luvassa uuden lainsäädännön myötä myös porkkanaa, ei vain uusia velvoitteita.
“Jos pitää teleyrityksiä koskevaa yleispalvelupäätöstä keppinä, silloin porkkana voisi olla matkaviestinnän taajuustarpeiden huomioon ottaminen vuoden 2016 televisiokanavien remontissa.
Ministeri Lindén sanoi haluavansa selvittää, voidaanko tv-lähetyksiltä vapautuvia 700–800 megahertsin taajuusalueen kaistoja osoittaa mobiililaajakaistan käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen.
Lindeén totesi myös, että koska 2,6 gigahertsin taajuushuutokaupasta lte- ja wimax-verkoille saatiin hyvät kokemukset, voidaan taajuuksien kaupallista myöntämistä harkita myöhemminkin. Lopullisia päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty.
Viestintäministeriö haluaa tv-verkkoihin enemmän kilpailua
Tv-yhtiöt MTV, Nelonen ja Yle ovat arvostelleet sitä, että ranskalaisomisteinen Digita hallitsee maanpäällistä tv-jakelua ja veloittaa kilpailun puuttuessa ylihintaa.
Hätää on ilmeisesti kuultu viestintäministeriössä. Ministeri Lindén korosti kilpailun lisäämistä myös tv-palveluissa. Tällä hetkellä Digita hoitaa maanpäällisen tv-jakelun perinteisen tarkkuuden tv-kanavia ja DNA taas teräväpiirtotarkkuuden kanavanippuja.
Tulevaisuudessa näitä voitaisiin Lindénin mukaan sekoittaa, jotta kilpailua syntyy tekniikoiden yli. “Kaapelitelevision alueelliset monopolit ovat olleet yksi este ip-tv-palveluiden yleistymiselle. Jos markkinat eivät kehity, toimenpiteisiin on ryhdyttävä”, harmitteli ministeri Lindén.
Parhaillaan viestintäministeriössä valmistellaan lupia yhteen valtakunnalliseen ja yhteen laajennettuun pääkaupunkiseudun lupaan. Myös näissä halutaan saada nykyistä enemmän kilpailua.
Lindën totesi, että ip-tv-palvelut säästävät taajuuksia ja tuovat lisää kilpailua. Elämys- ja viihdepalvelun houkuttelemana myös kuluttajien uskotaan hankkivan nopeampia laajakaistaliittymiä. Suomessa nämä eivät kuitenkaan ole yleistyneet Euroopan kärkimaiden tahdissa. “Olen käynnistänyt jo työryhmän, jossa selvitetään nahdolliset esteet ip-tv:n yleistymiselle”, sanoi Lindén. Hän katsoo, että Suomi on esimerkiksi Ruotsia ja Viroa jäljessä nopeissa laajakaistoissa juuri heikkojen sisältöpalveluiden takia.
lähde:
http://www.tietokone.fi/uutiset/laajakaistan_velvoitteista_kehkeytyi_riita
videot aiheesta:
http://www.lvm.fi/viestintafoorumi2010
Teleyritysten velvoitteet ovat lisääntymässä laajakaistan yleispalveluvelvoitteen myötä. Se tarkoittaa vähintään saatavana olevaa palveluntasoa yli 300 paikkakunnalla, joilla velvoite on määrätty. Nettiyhteyksissä vähimmäistasoksi on asetettu 1 Mbit/s -laajakaista. Digita ja Teliasonera ovat valittaneet velvoitteiden laajuudesta, ViestintäministeriSuvi Lindén (kok) pelkää, että tämä vaarantaa kansallisen laajakaistan tavoitteen toteutumisen.
Heinäkuusta 2010 alkaen yleispalveluvelvoite on vasta megabitti sekunnissa, mutta se tuskin jää lopulliseksi. “Olen valmis arvioimaan jopa yleispalvelun korottamista. En pidä lainkaan mahdottomana, että yleispalvelunopeus vuoteen 2012 tai 2013 mennessä olisi jo 2 Mbit/s.”
“Olen erittänyt pettynyt, että Digita ja Teliasonera ovat valittaneet yleispalvelupäätöksestä ja näin vaarantaneet viestintäpolitiikkamme tärkeimmän tavoitten toteutumisen”, jyrähti Lindén tiistaina järjestetyssä ministeriön Viestintäforumi-seminaarissa ja jatkoi. “Tavoitteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, eikä siitä tulla tinkimään.”
Digita ja Teliasonera ovat tehneet yhteistyötä haja-asutusalueilla rakentaakseen laajakaistapeittoa @450-verkolla (flash-ofdm). Verkko pystyy jo nyt 2 Mbit/s -nimellisnopeuteen verkosta tilaajan suuntaan.
Lindén huonautti, että telealan toimiluvat on Suomessa myönnetty tähän asti ilman maksuja ja erityisiä veroja, ja siksi operaattoreilta toivotaan hyvää yhteistyötä.
Teliasonera Finlandin maajohtaja Juha-Pekka Weckström vastasi Lindénin syytöksiin samassa tilaisuudessa.
“Me emme vastusta yleispalveluvelvoitteen tavoitetta sinänsä, vaan sitä, että velvoite on asetettu 330 kuntaan Suomessa. Muutama kymmenen kuntaa jää sen ulkopuolelle. Samaan aikaan laajakaistan saa kuitenkin 99 prosenttiin kotitalouksista. Tarvitaanko näin voimakasta Viesintäviraston yliregulointia”, jyrähti Weckström. “Se että laajakaista tuodaan kaikille, sehän on teleoperaattorin tarkoitus”, hän jatkoi.
Weckström sanoi Tietokone-lehdelle tilaisuuden jälkeen, että yleispalveluvelvoite kohdistuu kohtuuttoman paljon yhteen tai kahteen operaattoriin, ja siksi kesän 2010 aikataulu tuntuu kohtuuttomalta.
Viimeisten kilometrien yhteyksien vetämisessä on Weckströmin mukaan kyse kymmenistä miljoonista euroista, jotka ovat nyt kaatumassa yksinomaan Teliasoneran maksettavaksi Viestintäviraston yleispalvelulinjauksen takia.
Uusia taajuuksia mobiililaajakaistalle
Ministeri Lindén sanoi, että operaattoreille on luvassa uuden lainsäädännön myötä myös porkkanaa, ei vain uusia velvoitteita.
“Jos pitää teleyrityksiä koskevaa yleispalvelupäätöstä keppinä, silloin porkkana voisi olla matkaviestinnän taajuustarpeiden huomioon ottaminen vuoden 2016 televisiokanavien remontissa.
Ministeri Lindén sanoi haluavansa selvittää, voidaanko tv-lähetyksiltä vapautuvia 700–800 megahertsin taajuusalueen kaistoja osoittaa mobiililaajakaistan käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen.
Lindeén totesi myös, että koska 2,6 gigahertsin taajuushuutokaupasta lte- ja wimax-verkoille saatiin hyvät kokemukset, voidaan taajuuksien kaupallista myöntämistä harkita myöhemminkin. Lopullisia päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty.
Viestintäministeriö haluaa tv-verkkoihin enemmän kilpailua
Tv-yhtiöt MTV, Nelonen ja Yle ovat arvostelleet sitä, että ranskalaisomisteinen Digita hallitsee maanpäällistä tv-jakelua ja veloittaa kilpailun puuttuessa ylihintaa.
Hätää on ilmeisesti kuultu viestintäministeriössä. Ministeri Lindén korosti kilpailun lisäämistä myös tv-palveluissa. Tällä hetkellä Digita hoitaa maanpäällisen tv-jakelun perinteisen tarkkuuden tv-kanavia ja DNA taas teräväpiirtotarkkuuden kanavanippuja.
Tulevaisuudessa näitä voitaisiin Lindénin mukaan sekoittaa, jotta kilpailua syntyy tekniikoiden yli. “Kaapelitelevision alueelliset monopolit ovat olleet yksi este ip-tv-palveluiden yleistymiselle. Jos markkinat eivät kehity, toimenpiteisiin on ryhdyttävä”, harmitteli ministeri Lindén.
Parhaillaan viestintäministeriössä valmistellaan lupia yhteen valtakunnalliseen ja yhteen laajennettuun pääkaupunkiseudun lupaan. Myös näissä halutaan saada nykyistä enemmän kilpailua.
Lindën totesi, että ip-tv-palvelut säästävät taajuuksia ja tuovat lisää kilpailua. Elämys- ja viihdepalvelun houkuttelemana myös kuluttajien uskotaan hankkivan nopeampia laajakaistaliittymiä. Suomessa nämä eivät kuitenkaan ole yleistyneet Euroopan kärkimaiden tahdissa. “Olen käynnistänyt jo työryhmän, jossa selvitetään nahdolliset esteet ip-tv:n yleistymiselle”, sanoi Lindén. Hän katsoo, että Suomi on esimerkiksi Ruotsia ja Viroa jäljessä nopeissa laajakaistoissa juuri heikkojen sisältöpalveluiden takia.
lähde:
http://www.tietokone.fi/uutiset/laajakaistan_velvoitteista_kehkeytyi_riita
videot aiheesta:
http://www.lvm.fi/viestintafoorumi2010
