- Sijainti
- Turku
- Laitteisto
- Waveo + Homatics Box R 4K Plus + 2* Thomson 270 + Synology NAS DS218+ 2 * LG 77" + Genelec + WiiM Pro Plus & Mini + Adam T5V + T7V + T10S + Deskmini X600 + CachyOS+Niri + 4 * Deco X50
Yle ja digi-tv. Sanapari, jota ilman kolumnistin elämä olisi huomattavasti tylsempää. Käytännössähän kyse on lahjarahalla toimivasta valtion virastosta, joka yrittää epätoivoisesti olla moderni mediayhtiö. Mutta Yleisradio ei luonnollisestikaan voi olla sitä, koska Ylellä on tärkeä tehtävä ylläpitää demokratiaa ja ilmaista hammashuoltoa työntekijöilleen
Yle saa myös erityiskohtelua muissa medioissa. Eläkevirka Ylellä kuulostaa paljon varmemmalta kuin viimeistään 55-vuotiaana eläkepakettiin ja Amican mansikkakakkukahveihin päättyvä ura pörssilistatussa mediayhtiössä.
Esimerkiksi Ylen luokattoman toheloa toimintaa digi-tv-tekniikan lanseeraamisessa ei saa arvostella. Vaikka päätökset on yleläisten mukaan luonnollisesti tehty "yhdessä muiden toimijoiden kanssa" tai "muualla", on vaikea käsittää miten Suomessa ei katsota teräväpiirtoa vuonna 2012. Pohjolan Japani on jäänyt tv-tekniikassa johonkin wap-puhelimen ja leipäkoneen välimaastoon.
Jos laajakaistapolitiikka olisi hoidettu yhtä surkeasti, Suomessa oltaisiin edelleen tyytyväisiä ISDN-yhteyksiin tai hauskasti äänteleviin puhelinmodeemeihin. Jokaiselle asiasta valittavalle sanottaisiin että kyllähän se internetin sisältö on paljon tärkeämpää kuin se latausnopeus. Vain nörtit jaksavat valittaa kuvanlaadusta tai latausnopeuksista.
Koska ensimmäinen digisiirtymä ryssittiin kiirehtimällä, seuraava hoidetaan viivyttelemällä. Yle aikoo jatkaa ei-teräväpiirtolähetysten lähettämistä vuoteen 2026. Käytännössä tv-yhtiöiden täytyy ostaa vanhaa teknologiaa varastoon, koska nykyistä tuhnupiirtotelevisiota tukevia laitteita tuskin myydään enää 14 vuoden kuluttua. Ei lähettäviä eikä vastaanottavia.
Teräväpiirtoon siirtymisen yhteydessä olisi myös helppoa hoitaa kanavien salaus ja aloittaa lupamaksujen valvonta puhtaalta pöydältä. Onneksi Yleisradio ehti junailla itselleen Yle-veron ennen teräväpiirtopäätöksiä, joten suomalaisten lupamaksuinnon rapautuminen voidaan lakaista maton alle. Pakkoveron myötä Ylestä tuli pulska peräkammarin poika, joka saa vielä aikuisenakin viikkorahaa.
Yhdysvalloissa televisio on vähitellen siirtymässä nettipohjaiseksi. Maksukanavien suosio tv:ssä on ollut laskussa jo useamman vuoden ja erilaisten tv-nettipalveluiden kasvu on ollut kymmeniä prosentteja. YouTube, Netflix ja Hulu ovat uusissa televisioissa sisäänrakennettuina, joten niiden käyttö sujuu suoraan television kaukosäätimellä.
Tätä taustaa vasten kännykkävideotasoisen digi-tv-verkon ylläpito vuoteen 2026 kuulostaa juuri siltä mitä se on: poliittiselta päätökseltä, jolla kalastellaan mummojen ja pappojen ääniä. He ovat aktiivisia äänestäjiä ja Ylen tv-ohjelmien, erityisesti uutisten, pääasiallinen yleisö. Onkin hauska seurata, tuleeko Ylestä verorahoituksen myötä suurten ikäluokkien viihdyttämiseen erikoistunut MummoTube.
Pekka Pekkala
http://www.hs.fi/kotimaa/Tuleeko Ylestä Suomen MummoTube/a1305581770823
Yle saa myös erityiskohtelua muissa medioissa. Eläkevirka Ylellä kuulostaa paljon varmemmalta kuin viimeistään 55-vuotiaana eläkepakettiin ja Amican mansikkakakkukahveihin päättyvä ura pörssilistatussa mediayhtiössä.
Esimerkiksi Ylen luokattoman toheloa toimintaa digi-tv-tekniikan lanseeraamisessa ei saa arvostella. Vaikka päätökset on yleläisten mukaan luonnollisesti tehty "yhdessä muiden toimijoiden kanssa" tai "muualla", on vaikea käsittää miten Suomessa ei katsota teräväpiirtoa vuonna 2012. Pohjolan Japani on jäänyt tv-tekniikassa johonkin wap-puhelimen ja leipäkoneen välimaastoon.
Jos laajakaistapolitiikka olisi hoidettu yhtä surkeasti, Suomessa oltaisiin edelleen tyytyväisiä ISDN-yhteyksiin tai hauskasti äänteleviin puhelinmodeemeihin. Jokaiselle asiasta valittavalle sanottaisiin että kyllähän se internetin sisältö on paljon tärkeämpää kuin se latausnopeus. Vain nörtit jaksavat valittaa kuvanlaadusta tai latausnopeuksista.
Koska ensimmäinen digisiirtymä ryssittiin kiirehtimällä, seuraava hoidetaan viivyttelemällä. Yle aikoo jatkaa ei-teräväpiirtolähetysten lähettämistä vuoteen 2026. Käytännössä tv-yhtiöiden täytyy ostaa vanhaa teknologiaa varastoon, koska nykyistä tuhnupiirtotelevisiota tukevia laitteita tuskin myydään enää 14 vuoden kuluttua. Ei lähettäviä eikä vastaanottavia.
Teräväpiirtoon siirtymisen yhteydessä olisi myös helppoa hoitaa kanavien salaus ja aloittaa lupamaksujen valvonta puhtaalta pöydältä. Onneksi Yleisradio ehti junailla itselleen Yle-veron ennen teräväpiirtopäätöksiä, joten suomalaisten lupamaksuinnon rapautuminen voidaan lakaista maton alle. Pakkoveron myötä Ylestä tuli pulska peräkammarin poika, joka saa vielä aikuisenakin viikkorahaa.
Yhdysvalloissa televisio on vähitellen siirtymässä nettipohjaiseksi. Maksukanavien suosio tv:ssä on ollut laskussa jo useamman vuoden ja erilaisten tv-nettipalveluiden kasvu on ollut kymmeniä prosentteja. YouTube, Netflix ja Hulu ovat uusissa televisioissa sisäänrakennettuina, joten niiden käyttö sujuu suoraan television kaukosäätimellä.
Tätä taustaa vasten kännykkävideotasoisen digi-tv-verkon ylläpito vuoteen 2026 kuulostaa juuri siltä mitä se on: poliittiselta päätökseltä, jolla kalastellaan mummojen ja pappojen ääniä. He ovat aktiivisia äänestäjiä ja Ylen tv-ohjelmien, erityisesti uutisten, pääasiallinen yleisö. Onkin hauska seurata, tuleeko Ylestä verorahoituksen myötä suurten ikäluokkien viihdyttämiseen erikoistunut MummoTube.
Pekka Pekkala
http://www.hs.fi/kotimaa/Tuleeko Ylestä Suomen MummoTube/a1305581770823
