Passiivinen toistin 3G/4G käyttöön

Sivustoa
		sponsoroi SatShop.fi

juhe

Huoltovalikon jäsen
#1
Onko tuntumaa miten voisi toimia passiivisena toistimena esimerkiksi tämä IPT:n paneeliantenni (16dBi) ja sen perässä kaksi reitittimen "tikkua"? Reitittimen tikut olisi kokeilussa Asuksen 4G reitittimestä, ehkä parempiakin on, mutta toisaalta SMA-naaras - SMA-RP sovitin on halvempi kuin satunnainen tikku, joka myös tarvitsee/tarvitsisi SMA-naaras - SMA-naaras sovituksen. Tilauksessa on myös induktiivinen sovitus, tabletille varmempi kuin passiivinen toistin? Passiivinen toistin olisi vain kätevämpi, kun ei ole sen etäisyyden kanssa niin tarkka. Toimii ehkä parin metrin päähän? Puheluissa ja 3G:llä ainakin puhelimen käyttäjä on vapaampi liikkumaan.

Tuo IPT:n antenni sisältää 900 MHz eli olisi maaseudulla 3G:lle käytettävissä ja datalla 800 MHz. Data käytössä parasta kytkeä reititin suoraan antenniin kuin käyttää passiivisena toistimena. Maalla optimi olisi sen paneelin 800-900 MHz versio (18 dBi), mutta mahdollista asuntovaunukäyttöä varten laajempikaistainen monipuolisempi. 2 dBi ei taida tässä juurikaan merkitä mitään. Toisaalta miten vertailukelpoisia nuo lukemat on muiden valmistajien lukemiin?? Saatan tehdä vanhasta Iskran P-56 antenneista sen passiivisen toistimen toisen puolen, mutta ei tule silloin omaan käyttöön. Ne lukemat on systemaattisesti pienempiä ja vähemmän mainoslisää??
 

Pakana

Huoltovalikon jäsen
#2
Passiivinen toistin ei sovellu heikon signaalin parantamiseen oikein muuten kuin sellaisella sovellutuksella jossa se "sisäantenni" on kiinni siinä mokkulassa/puhelimessa tms.

Systeemit jossa passiiviantenneilla saadaan sisätiloihin muutaman metrin kuuluvuusalue koskee käytännössä tilanteita jossa esim rakennuksen kellarissa, pommisuojassa tms tilassa ei ole kenttää, vaikka ollaan lähellä tukiasemaa, viemällä katolle ison suunnttavan paneelin kohti tukiasemaa ja sinne kellari tilaan toisen, saa siihen kellariin sellaisen pienehkön alueen jossa yhteys toimii.

Jos kotona/mökillä tms paikassa on heikko kenttä, niin reitittimeen kiinteästi asennettava suuntaava antenni ja yhteydet sisällä toimimaan wifi verkon kautta. Puheluiden välittyminen onnistuu vain VoWifi kelpoisilla laitteilla.
 

juhe

Huoltovalikon jäsen
#3
Passiivinen toistin ei sovellu heikon signaalin parantamiseen oikein muuten kuin sellaisella sovellutuksella jossa se "sisäantenni" on kiinni siinä mokkulassa/puhelimessa tms.

Systeemit jossa passiiviantenneilla saadaan sisätiloihin muutaman metrin kuuluvuusalue koskee käytännössä tilanteita jossa esim rakennuksen kellarissa, pommisuojassa tms tilassa ei ole kenttää, vaikka ollaan lähellä tukiasemaa, viemällä katolle ison suunnttavan paneelin kohti tukiasemaa ja sinne kellari tilaan toisen, saa siihen kellariin sellaisen pienehkön alueen jossa yhteys toimii.

Jos kotona/mökillä tms paikassa on heikko kenttä, niin reitittimeen kiinteästi asennettava suuntaava antenni ja yhteydet sisällä toimimaan wifi verkon kautta. Puheluiden välittyminen onnistuu vain VoWifi kelpoisilla laitteilla.
Ulkoantennista etuna on näkyvän horisontin laajentaminen, kun saa antennin korkeammalle kuin on talossa sisällä. Jonkin verran on mäkiä sillä suunnalla. Kännykkä säilyttää autossa vielä vähän matkan päähän 4G:n, mutta maaston laskemisen takia ei enää talon kohdalla. (-> talon harjan kohdalle masto, niin johan kuuluvuus paranee.) Kotona en tarvitse parannusta, vaikka huomaa täälläkin kännykässä lukemien (cellmapper.net) paranevan kun kiipeää kännykän kanssa katolle. Nopeustestien tulokset paranee vastaavasti. Noihin olosuhteisiin kun laittaa hyvällä vahvistuksella olevan antennin, niin kiinnostaa tietää miten se parantaa sisällä kuuluvuutta. Muutenkin ulkona kännykkä toimii selvästi paremmin kuin sisällä.

Induktiivinen sovitin on jo aikaisemmin tullut tilattua (kestää vain pidempään kun samassa paketissa on 1kk toimitusajalla tuote + satunnainen viive?). Cellmapperin lukemia sitten voi vertailla tuon passiivisen toistimen kanssa. Toisaalta induktiivisen sovittimen kanssa ehkä saa suuntaavan antennin helpommin suunnattua :) vaikka jäisikin vähemmälle käytölle. MIMO antennin joka tapauksessa laitan käyttöön. Periaatteessa siitä voi laittaa toisen antennin reitittimelle ja toisen vain irroittaa kännykälle (induktiivinen sovitin käyttää vain yhtä antennia).
 

Pakana

Huoltovalikon jäsen
#4
Ulkoantennista etuna on näkyvän horisontin laajentaminen, kun saa antennin korkeammalle kuin on talossa sisällä. Jonkin verran on mäkiä sillä suunnalla. Kännykkä säilyttää autossa vielä vähän matkan päähän 4G:n, mutta maaston laskemisen takia ei enää talon kohdalla. (-> talon harjan kohdalle masto, niin johan kuuluvuus paranee.) Kotona en tarvitse parannusta, vaikka huomaa täälläkin kännykässä lukemien (cellmapper.net) paranevan kun kiipeää kännykän kanssa katolle. Nopeustestien tulokset paranee vastaavasti. Noihin olosuhteisiin kun laittaa hyvällä vahvistuksella olevan antennin, niin kiinnostaa tietää miten se parantaa sisällä kuuluvuutta. Muutenkin ulkona kännykkä toimii selvästi paremmin kuin sisällä.

Induktiivinen sovitin on jo aikaisemmin tullut tilattua (kestää vain pidempään kun samassa paketissa on 1kk toimitusajalla tuote + satunnainen viive?). Cellmapperin lukemia sitten voi vertailla tuon passiivisen toistimen kanssa. Toisaalta induktiivisen sovittimen kanssa ehkä saa suuntaavan antennin helpommin suunnattua :) vaikka jäisikin vähemmälle käytölle. MIMO antennin joka tapauksessa laitan käyttöön. Periaatteessa siitä voi laittaa toisen antennin reitittimelle ja toisen vain irroittaa kännykälle (induktiivinen sovitin käyttää vain yhtä antennia).
Ongelmahan ei ole se ulkoantenni, vaan kaapelihäviö ja se sisäantenni. Isolla suuntaavalla ulkoantennilla ja 180° sisäantennilla saa hyvässä kentässä muutaman neliön alalle toimivan kännykkäverkon johonkin kellarikoppiin johon ei muuten sinkku kuulu. Ja tuokin toimii vain sen operaattorin suhteen johon se ulkoantenni on suunnattu. Ne passiiviset toistimet ei käytännössä sovellu sellaiseen tilanteeseen jossa yleinen signaalivoimakkuus on heikko, vaan vain tilanteisiin jossa kiinteistön rakenteet estävät verkon toiminnan.

Jos sulla on jo se induktiivinen sovitin, niin eipä siinä paljoa menetä jos kokeilee miten se systeemi toimii passiivisena toistimena, mutta ei siltä kannata ihmeitä odottaa.

Jos halu on kuitenkin ehdottomasti sillä passiivisella toistimella saada tehtyä paikka jossa voi kännykällä soitella, niin kaikkein isoin mahdollinen ulkoantenni, ja voimakkaasti suuntaava sisäantenni voi saada aikaan sellaisen alueen jossa puhelin toimii.
 

juhe

Huoltovalikon jäsen
#5
Ongelmahan ei ole se ulkoantenni, vaan kaapelihäviö ja se sisäantenni. Isolla suuntaavalla ulkoantennilla ja 180° sisäantennilla saa hyvässä kentässä muutaman neliön alalle toimivan kännykkäverkon johonkin kellarikoppiin johon ei muuten sinkku kuulu. Ja tuokin toimii vain sen operaattorin suhteen johon se ulkoantenni on suunnattu. Ne passiiviset toistimet ei käytännössä sovellu sellaiseen tilanteeseen jossa yleinen signaalivoimakkuus on heikko, vaan vain tilanteisiin jossa kiinteistön rakenteet estävät verkon toiminnan.

Jos sulla on jo se induktiivinen sovitin, niin eipä siinä paljoa menetä jos kokeilee miten se systeemi toimii passiivisena toistimena, mutta ei siltä kannata ihmeitä odottaa.

Jos halu on kuitenkin ehdottomasti sillä passiivisella toistimella saada tehtyä paikka jossa voi kännykällä soitella, niin kaikkein isoin mahdollinen ulkoantenni, ja voimakkaasti suuntaava sisäantenni voi saada aikaan sellaisen alueen jossa puhelin toimii.
Tarkempaan en ole vielä mitannut minkä verran enemmän signaalin voimakkuus nousee, kun antennia nostaa ylemmäksi. Siinä vaiheessa kannattaa lopettaa kaapelin pidennys, kun signaalin vahvistuminen on pienempää kuin kaapelin häviöt. Muutaman metrin nostolla pikaisella vilkaisulla ainakin jäi plussan puolelle (eikä tarvita 10 mm paksua kaapelia).

Koko huonetta ei ole tarkoitus saada hyväksi. Käytännössä auttaisi merkittävästi, jos yhden tuolin kohdalle saisi hyvän kentän -- paluuta lankapuhelimen suuntaan.

Operaattoria ja puhelinta vaihtamalla saisi myös parannusta kenttään, mutta ensin kokeilussa kuparin lisääminen. Toistaiseksi muualla ei ole hyötyä SMA naara - SMA naaras sovittimista (ja SMA naaras - SMA-RP naaras), mutta aika pienillä hukkainvestoinneilla pärjää kokeilussa.
 
Kiitokset: peugeot52

juhe

Huoltovalikon jäsen
#6
Suuntaavan antennin kanssa kännykkä vaihtoin nopeasti 3x kauempana olevaan tukiasemaan. Kattoantenni näyttää sinne kauemmaksi, kun siellä on sekä 800 MHz että 1800 MHz. Lähellä on pelkkä 800 MHz. Kattoantennin ja sisällä olevan suuntaavan antennin välillä oli "vaatimattomasti" 15 m piuhaa, kun sellainen kombinaatio sopi liitinten kanssa yhteen. Oikeaan käyttöön ei niin paljoa kannata olla. Se piuhan pituus ei ole ratkaiseva tässä, kun siellä peltikaton päällä on niin paljon parempi signaali kuin katon alapuolella.

Melko nopeasti signaali näyttää vaimenevan paneeliantennin kyljestä (se oli sisällä "toistimena"). Noin 6 dB ero tuli kun käynnykkä paneeliantennin etupuolella sentin päässä versus 10 cm etäämmällä (lukema Androidin Cellmapperistä). Induktiivisen sovittimen kanssa ero kenties on isompi noilla lähietäisyyksillä. (Se sovitin odottaa samassa lähetyksessä tulevaa osaa ja on kokeilematta, taitaa olla toimitusvaikeuksia, kun alkuperäinen lupaus toimitusajasta www- sivulla on kuukausi. Tuon tilatun antennin kanssa luulisin saavani parhaiten häiriöitä sietävän 4G yhteyden ilta-aikaan.) Vasta kun noi on tulee pääsee kierrättään oman vanhan antennin uuteen paikkaan & kokeileen mitä passiivinen toistin siellä tekee.
 

jko

Huoltovalikon jäsen
#7
Tarkempaan en ole vielä mitannut minkä verran enemmän signaalin voimakkuus nousee, kun antennia nostaa ylemmäksi. Siinä vaiheessa kannattaa lopettaa kaapelin pidennys, kun signaalin vahvistuminen on pienempää kuin kaapelin häviöt. Muutaman metrin nostolla pikaisella vilkaisulla ainakin jäi plussan puolelle (eikä tarvita 10 mm paksua kaapelia).

Koko huonetta ei ole tarkoitus saada hyväksi. Käytännössä auttaisi merkittävästi, jos yhden tuolin kohdalle saisi hyvän kentän -- paluuta lankapuhelimen suuntaan.

Operaattoria ja puhelinta vaihtamalla saisi myös parannusta kenttään, mutta ensin kokeilussa kuparin lisääminen. Toistaiseksi muualla ei ole hyötyä SMA naara - SMA naaras sovittimista (ja SMA naaras - SMA-RP naaras), mutta aika pienillä hukkainvestoinneilla pärjää kokeilussa.
Yksi vaihtoehto puheluiden osalta voisi olla VoWiFi.

Ohjeita WiFi-puhelun käyttöönottoon - Elisa ja Saunalahti asiakaspalvelu

Tosin siitä en tiedä toimiiko tuo muuta kuin Elisa-Saunalahden liittymissä. Myös puhelinmallien tuki on hyvin rajallinen niillä.

Toki tuo vaatii myös sen toimivan internet-yhteyden. Sen voi hommata kuidulla, xDSL systeemillä, kaapelimodeemilla tai 4G-reitittimellä.
 

juhe

Huoltovalikon jäsen
#8
Yksi vaihtoehto puheluiden osalta voisi olla VoWiFi.

Ohjeita WiFi-puhelun käyttöönottoon - Elisa ja Saunalahti asiakaspalvelu

Tosin siitä en tiedä toimiiko tuo muuta kuin Elisa-Saunalahden liittymissä. Myös puhelinmallien tuki on hyvin rajallinen niillä.

Toki tuo vaatii myös sen toimivan internet-yhteyden. Sen voi hommata kuidulla, xDSL systeemillä, kaapelimodeemilla tai 4G-reitittimellä.
Periaatteessa tuo voisi olla hyvä siitä huolimatta, että Elisan kenttä kolmesta operaattorista siellä on heikoin. Sisällä tuon jälkeen puhelut menisi WLANilla ja se kantaa passiivista reititintä paremmin. Itse olen ehdottanut toiseen operaattoriin vaihtoa, kun kenttä paranisi (sekä Telia että DNA on sillä kohtaan parempia). Telian netti toimii siellä tabletissa 3G:llä siellä OK, toimisi myös puhelut... Mutta puhelimen vaihdossa on toive helppokäyttöisyydestä ja kosketusnäyttö ei ole toiveissa! Yhtään Doron puhelinta ei ole VoWiFillä, joskaan puhelimen ei tarvitse olla Doro-merkkinen, mutta enemmän ja vähemmän sinne suuntaan toiveet on.

Toinen "helppo" ratkaisu olisi vaihtaa puhelinta sellaiseen jossa on parempi antenni. Älypuhelin sen ei tarvitse olla (jotta helppokäyttöinen) ja pienemmän näytön puhelimissa usein kai on vapaammin tilaa antennille? Periaatteessa kai 2G/3G puhelin on 2G/3G/4G puhelinta parempi puhekäyttöön, kun on antennilla riittää suppeampi taajuusalue? Sekin suosii hyvälaatuista peruspuhelinta. Jos viikon päästä saan lisää "rautaa" nettikaupasta, niin parempi palata sitten ulkoantennin asennuksen jälkeen asiaan.
 

juhe

Huoltovalikon jäsen
#9
Miten analoginen sateliitille tehty suuntausmittari toimii kännykkä antennin suuntauksessa? Ainakin kaapeleiden impedanssi poikkeaa toisistaan, mutta ehkä tässä tapauksessa voisi toimia vaikka kytkee 75 ohm mittarin 50 ohm kaapeliin. Jos signaalit on liian vahvoja analogiselle mittarille, niin siihen 75 ohm - 50 ohm sovitus kohtaan voisi lisätä jonkun vastusjaon vaimentamaan signaalia. Ilmeisesti kännykkäverkon taajuudet sopii analogiselle mittarille (eli 700 - 2600 MHz) ja modulaatiosta se yksinkertainen mittari ei kai mitään välitä, olettaisin.

Suuntausmittaria ajattelin käyttää ensimmäiseksi lautasen suuntaamisessa 1800 MHz tukiasemaan (LTE). Kännykästä katsottuna ne lukemat hyppii enemmän ja vähemmän + tekee sitä kohtalaisella viiveellä, ainakin CellMapperin lukemat.
Voisi sitä käyttää myös passiivisen signaalivahvistimen kanssa. Ensimmäinen viritys on auttanut äänenlaadussa & pätkimisiä on vähemmän. Seuraavaksi askartelemassa antennia sisälle (BiQuad tyyppinen antenni reitittimen tikkujen sijaan) ja joku mittari voisi olla kiva.
 
Viimeksi muokattu:

pmantynen

Tuki-jäsen
Tuki-jäsen
Forssa
Laitteisto
Vu+ Duo (sat), Vu+ Solo2 (sat) + 2x Sundtek USB, lautaset: T90, Gibertini 150 (polarmount), Gibertini 100 (diseqc-moottori)
#10
Miten analoginen sateliitille tehty suuntausmittari toimii kännykkä antennin suuntauksessa? Ainakin kaapeleiden impedanssi poikkeaa toisistaan, mutta ehkä tässä tapauksessa voisi toimia vaikka kytkee 75 ohm mittarin 50 ohm kaapeliin. Jos signaalit on liian vahvoja analogiselle mittarille, niin siihen 75 ohm - 50 ohm sovitus kohtaan voisi lisätä jonkun vastusjaon vaimentamaan signaalia. Ilmeisesti kännykkäverkon taajuudet sopii analogiselle mittarille (eli 700 - 2600 MHz) ja modulaatiosta se yksinkertainen mittari ei kai mitään välitä, olettaisin.

Suuntausmittaria ajattelin käyttää ensimmäiseksi lautasen suuntaamisessa 1800 MHz tukiasemaan (LTE). Kännykästä katsottuna ne lukemat hyppii enemmän ja vähemmän + tekee sitä kohtalaisella viiveellä, ainakin CellMapperin lukemat.
Voisi sitä käyttää myös passiivisen signaalivahvistimen kanssa. Ensimmäinen viritys on auttanut äänenlaadussa & pätkimisiä on vähemmän. Seuraavaksi askartelemassa antennia sisälle (BiQuad tyyppinen antenni reitittimen tikkujen sijaan) ja joku mittari voisi olla kiva.
Pikaisesti testailin omaa piipperiä. Siinä ei ainakaan herkkyys riitä huutoon saakka ... Sinänsä spektrinäytöllä oleva sat. suuntausmittari kyllä toimii hienosti. Esim. kokeilin systeemillä missä GM Multiboxin perässä oli piipperi ja siinä puolestaan kiinni joskus itse rakentamani WLAN-yagi. Hyvin tuo Multiboxi näytti 1800-bandin taajuuksia ... Näyttää nuo 3G- ja 4G-lähetteet olevan melkoisen pätkivää sorttia ...
Sinänsä tuo analoginen heräsi henkiin jollain tavalla vata kun laitoin väliin 20 deban vahvistimen, kun sellainenkin on tullut hankinttua ... Aika huono tuollaisen viisarin kanssa on mitään oikeesti päätellä ... Satelliittipuolen välitaajuushan ( siis se taajuus mikä menee vastaanottimelle ) saadaan, kun satelliitti taajuudesta vähentään local oskillaatorin taajuus, esim. 11646 - 9750 = 1896 MHz

PS. Kannattaa myös tarkistaa, onko ettei antennista tulevassa kaapelissa ole vaippa ja keskilanka yhdessä. Kaikki mittarit eivät tuosta ehkä selviä ...

Edit: Taitaakin olla mun yli 10 v vanha piipperi lähes tiensä päässä. Eihän se huuda edes sat sinkulla vaikka on napit kaakossa. Anyway, silti spektrinäyttö on varmaan tuhon tarkoitukseen parempi kuin viisari ...
 
Viimeksi muokattu:

juhe

Huoltovalikon jäsen
#11
Pikaisesti testailin omaa piipperiä. Siinä ei ainakaan herkkyys riitä huutoon saakka ... Sinänsä spektrinäytöllä oleva sat. suuntausmittari kyllä toimii hienosti. Esim. kokeilin systeemillä missä GM Multiboxin perässä oli piipperi ja siinä puolestaan kiinni joskus itse rakentamani WLAN-yagi. Hyvin tuo Multiboxi näytti 1800-bandin taajuuksia ... Näyttää nuo 3G- ja 4G-lähetteet olevan melkoisen pätkivää sorttia ...
Sinänsä tuo analoginen heräsi henkiin jollain tavalla vata kun laitoin väliin 20 deban vahvistimen, kun sellainenkin on tullut hankinttua ... Aika huono tuollaisen viisarin kanssa on mitään oikeesti päätellä ... Satelliittipuolen välitaajuushan ( siis se taajuus mikä menee vastaanottimelle ) saadaan, kun satelliitti taajuudesta vähentään local oskillaatorin taajuus, esim. 11646 - 9750 = 1896 MHz

PS. Kannattaa myös tarkistaa, onko ettei antennista tulevassa kaapelissa ole vaippa ja keskilanka yhdessä. Kaikki mittarit eivät tuosta ehkä selviä ...
Tehoissa olisin odottanut 3G ja 4G tukiaseman jäävän kauas taakse sateliitista, mutta ei siis tilanne olekaan ihan sitä. Luulen ettei mun TV:tä varten hankitut vahvistimet pääse riittävän korkeisiin taajuuksiin. Jos pääsee, niin tehon syötön kanssa on askartelemista.

Ehkä kondensaattorilla vaipan katkaisu riittää halvalle mittarille (jos on helpompi katkaista vaippa 1mm matkalta kuin keskilanka). Mittari tuli vasta laitettua nettikaupasta tilaukseen, että menee aikansa odotellessa.
 

jko

Huoltovalikon jäsen
#12
Tehoissa olisin odottanut 3G ja 4G tukiaseman jäävän kauas taakse sateliitista, mutta ei siis tilanne olekaan ihan sitä. Luulen ettei mun TV:tä varten hankitut vahvistimet pääse riittävän korkeisiin taajuuksiin. Jos pääsee, niin tehon syötön kanssa on askartelemista.

Ehkä kondensaattorilla vaipan katkaisu riittää halvalle mittarille (jos on helpompi katkaista vaippa 1mm matkalta kuin keskilanka). Mittari tuli vasta laitettua nettikaupasta tilaukseen, että menee aikansa odotellessa.
TV-satelliittien teho on luokkaa 100 wattia. Satelliitti sijaitsee noin 40.000 km päässä satelliiteista ja satelliitin teho jakaantuu tyypillisesti koko Euroopan alalle.

4G tukiaseman teho taitaa olla samaa 100 watin suuruusluokkaa. Jossakin muutaman kymmenen watin ja alle kilowatin tehoinen se on. Etäisyys tukiasemaan on luokkaaa kilometri muutama.

Onhan se satelliitin signaali luokkaa miljoona kertaa heikompi kuin 4G-tukiaseman kotona. Tosin satelliittiantennin mikropäässähän sitä sitten vahvistitaan useampi kymmenen desibeliä.

Em. syystä se onkin aika vaikea päätellä onko satelliitin vai 4G maston signaali voimakkaampi antennikaapelissa.

Aika huono satelliittiantennin suuntausmittari on 4G antennin suuntaukseen kun kolmella operaattorilla on Suomessa 4G verkko ja signaalin laatua siitä on mahdoton päätellä vaikka erottaisikin spektristä sen oman operaattorin taajuudet.

4G bokseissa on yleensä aika hyvät signaalin voimakkuus ja laatumittarit kun boksin valikoista ne etsii näkyviin eli RSRP, RSRQ ja SINR / SNR.
 

pmantynen

Tuki-jäsen
Tuki-jäsen
Forssa
Laitteisto
Vu+ Duo (sat), Vu+ Solo2 (sat) + 2x Sundtek USB, lautaset: T90, Gibertini 150 (polarmount), Gibertini 100 (diseqc-moottori)
#13
Tehoissa olisin odottanut 3G ja 4G tukiaseman jäävän kauas taakse sateliitista, mutta ei siis tilanne olekaan ihan sitä. Luulen ettei mun TV:tä varten hankitut vahvistimet pääse riittävän korkeisiin taajuuksiin. Jos pääsee, niin tehon syötön kanssa on askartelemista.
...
Jäähän se tukiasema, ainakin 20 dB alemmaksi ... Pohjakohinan taso ratkaisee mitä spektrissä näkyy vai näkyykö mitään ... Sitäpaitsi tuon yagin vahvistus on arvoitus 1800 MHz:llä, koska se on mitoitettu jonnekin 3.5 GHz hujakoille, missä se toimi todella hyvin ...

Mutta tosiaan mun viisaripiipperi ei nyt oikein toimi kunnolla. Käyttösähkönsä nuo yleensä saavat virittimeltä, kuten LNB:kin. Mulla näkyy taajuusalue olevan tuolle 950 - 2300 MHz ...
 

juhe

Huoltovalikon jäsen
#15
Sen käyttösähkön eteenpäin välittämisen takia niiden mittareiden ei tarvitse toimia DC:llä oikosulussa olevan antennin kanssa, kuten on oma BiQuad. Siinä BiQuadissa on kätevintä laittaa konkka keskikarvan ja elementin välille, joskin se on niin leveäkeilainen ettei tarvitse mittaria suuntaukseen (paitsi kun pistää sateliittilautasen polttopisteeseen). Taitaa sateliittilautasen keila olla matalalla taajuudella (n. 2 GHz vs 10 GHz) niin leveä että mitään muuta ei tarvita kuin reitittimen laatumittarit. Periaatteessa kiinnostaisi laittaa lautanen TV käyttöä varten (vaikken tällä hetkellä ehdi TV:tä juuri katsomaan).

Vielä kun tilaamani lautanen & 4G antenni lähtisi Matkahuollossa eteenpäin. Pari päivää on ollut tilassa "Sähköinen ennakkotieto vastaanotettu". Unohtunut johonkin nurkkaan?? Lautanen ei mene passiivisen toistimen kanssa käytettäväksi vaan omaan käyttöön.
 

pmantynen

Tuki-jäsen
Tuki-jäsen
Forssa
Laitteisto
Vu+ Duo (sat), Vu+ Solo2 (sat) + 2x Sundtek USB, lautaset: T90, Gibertini 150 (polarmount), Gibertini 100 (diseqc-moottori)
#16
TV-satelliittien teho on luokkaa 100 wattia. Satelliitti sijaitsee noin 40.000 km päässä satelliiteista ja satelliitin teho jakaantuu tyypillisesti koko Euroopan alalle.

4G tukiaseman teho taitaa olla samaa 100 watin suuruusluokkaa. Jossakin muutaman kymmenen watin ja alle kilowatin tehoinen se on. Etäisyys tukiasemaan on luokkaaa kilometri muutama.

Onhan se satelliitin signaali luokkaa miljoona kertaa heikompi kuin 4G-tukiaseman kotona. Tosin satelliittiantennin mikropäässähän sitä sitten vahvistitaan useampi kymmenen desibeliä.
...
Taitaa kuitenkin olla se lautasantenni, mikä sen ratkaisevan vahvistuksen tekee. Onhan jo 80 senttisen lautasenkin vahvistus lähes 40 dB ... LNB tekee taajuusmuunnoksen ja myös lisää vahvistusta ... Lopputuloksen kannalta kuitenkin se ensimmäinen aste eli lautanen on se merkittävin ...

Jos ajatellaan suuntausmittarin kannalta ... niin onhan se LNB:ltä tuleva sinkku selvästi vahvempi kuin tukiaseman sinkku. Eli siksi epäilen, että analoginen viisaripiipperi ei taida kovin hyvin soveltua matkapuhelinhommiin ...
 
Viimeksi muokattu:

Samzam

Tuki-jäsen
Tuki-jäsen
Kanta-Häme
Laitteisto
Vu+ Ultimo 4K, 4xT2,5xS2, 107*113cm offset + GT-DM14MG kääntömoottori 86.5E-36W + 85cm offset
#17